Ohjeet ehdokasasettelun työkaluun

Onnistunut ehdokasasettelu on lähtökohta onnistuneelle vaalikampanjalle ja edustajien määrässä mitattavalle menestykselle. Yleensä ehdokasasettelussa on painotettu ennen kaikkea iän, sukupuolen, kotipaikan ja ammatti- ja koulutustaustan moninaisuuden muodostamaa kokonaisuutta. Vuosien ja vuosikymmenten tuottamalla näppituntumalla siitä, keihin ehdokkaisiin äänet tarttuvat, on perinteisesti suuri merkitys.

Suomen vaalidatapalvelun ehdokasasettelun työkalun avulla tähän prosessiin saadaan myös vahva tilastollinen ulottuvuus, joka mahdollistaa ehdokkaiden vertailemisen aikaisemmista vaaleista laskettujen keskeisten tunnuslukujen perusteella. Työkalun avulla voit löytää ehdokkaat, jotka laajentavat puolueen kannatusta uusille alueille ja uusiin kannattajakuntiin. Voit myös helposti vertailla ehdokkaita sen suhteen, onko heidän kannatuksena keskittynyttä vai laaja-alaista. Työkalun avulla voit valjastaa data-analytiikan palvelemaan ehdokasasettelua ja vahvistaa ehdokasasettelua myös siinä tapauksessa, että osa listan paikoista olisi määräytynyt jäsenäänestyksen perusteella.

Klikkaa tästä ehdokasasettelun demotyökaluun ja seuraa näitä ohjeita!

Usein kysytyt kysymykset tähän työkaluun liittyen ovat sivun lopussa.

---

Ehdokasasettelun työkalu ohjaa perehtymään ehdokkaita yhdistäviin ja erottaviin seikkoihin ja heidän menestyksensä taustatekijöihin. Hyödyntämällä dataa päätöksenteon tukena on tavoitteena rakentaa mahdollisimman kovatasoinen ehdokaslista. Työkalu tukee tätä tavoitetta nostamalla esille kiinnostavia ehdokkaita, jotka poikkeavat jollakin olennaisella tavalla muista. Ehdokkaiden aikaisemman äänimäärän ohella tarkastellaan erityisesti kolmea ulottuvuutta erikseen ja yhdessä, joiden huomioiminen parantaa ehdokasasettelun onnistumista:

• Ketkä ehdokkaat tuovat uusia ääniä ja kilpailevat mahdollisimman vähän puolueen muiden ehdokkaiden kanssa äänistä
• Ketkä ehdokkaat vahvistavat puolueen asemaa alueilla, joiden väestössä puolueen asema muutoin on heikkoa
• Keitä ehdokkaita kannatetaan laajoilla alueilla pikemminkin kuin vain suppeasti

Raportin sivut ja niiden käyttö

1. Listojen koostumuksen analysointi
Muodosta hypoteeseja listan edustavuudessa olevista aukoista, jotka olisi täytettävä – millaisista ehdokkaista meillä on pulaa ja millaisista ei?

Missä ikäryhmissä ja minkä sukupuolen edustajissa menestymme hyvin ja missä meillä on parantamisen varaa verrattuna muihin puolueisiin? Missä ikäryhmissä on aukkoja, joihin olisi löydettävä sopiva ehdokas?

2. Tunnista ehdokkaat, jotka laajentavat puolueen kannatusta yleisesti keräämällä ääniä alueilta, joilla puolue ei muutoin menesty vahvasti
Selvitä, keillä ehdokkailla on pieni tai jopa negatiivinen korrelaatio puolueen muiden ehdokkaiden äänten alueellisen jakauman kanssa – he laajentavat puolueen kannatusta

Keiden ehdokkaiden avulla laajentaa puolueen kannatusta uusille alueille? Ketkä ehdokkaat ovat saaneet paljon ääniä ja korreloivat mahdollisimman vähän tai jopa negatiivisesti puolueen muiden ehdokkaiden kannatuksen kanssa. He ovat saaneet ääniä niitä erityisesti alueilta, joilla puolue ei muutoin menesty hyvin

3. Tunnista puolueen kannatusta selittävät väestöryhmät ja puolueen kannalta heikoissa väestöryhmissä vahvat ehdokkaat
Puolueen kannatuksen kanssa positiivisesti ja negatiivisesti korreloivan väestön koostumuksen tunteminen luo perustan arvioida, ketkä ehdokkaat voisivat vahvistaa puolueen asemaa väestöryhmissä, joissa se ei yleisesti ole nauttinut kannatusta. Jotta puolue voisi laajentaa kannatustaan sen ydinkannattajakunnasta ja ydinkannatusalueilta se tarvitsee ehdokkaita, jotka ovat vahvoja puolueen kannalta heikoilla alueilla. Tämä analyysi syventää edellisen sivun analyysiä antamalla mahdollisuuden pohtia sitä, miksi joku ehdokas ei korreloi vahvan positiivisesti puolueensa muiden ehdokkaiden kannatuksen kanssa

Millainen väestö alueilla on, joilla puolue menestyy jo nyt hyvin? Millainen väestö puolestaan kuvaa alueita, joilla on parantamisen varaa? Ketkä ehdokkaat ovat paitsi saaneet paljon ääniä myös nauttivat kannatusta alueilla, joiden väestössä puolueen kannatus on heikkoa?

4. Tunnista ”koko kansan ehdokkaat”, eli ehdokkaat, jotka keräävät ääniä tasaisesti erotuksena ehdokkaista, joiden kannatus on hyvin paikallisesti keskittynyttä
Tunnistamalla ehdokkaat, jotka keräävät ääniä laajasti voidaan pienentää todennäköisyyttä, että heidän äänipottinsa sulaisi siksi, että heidän vahvoilla alueillaan asettuisi kilpailemaan muita henkilöitä, joilla on vahva tunnettuus ja kampanja paikallisesti

Ketkä ehdokkaat ovat profiililtaan ja kampanjoiltaan sellaisia, että he keräävät ääniä laajoilta alueilta?

Ehdokasasettelua tukevan analyysin konkreettiset vaiheet

Alla kullakin sivulla on esittely työvaiheet siinä järjestyksessä, kuin ehdokasasettelua tukeva analyysi on tarkoitus tehdä. Kirjaamalla ylös havaintonsa matkan varrelta on mahdollista muodostaa kokonaiskuva listan koostamiseksi.

1. Listojen koostumuksen analysointi

Analyysissä on kyse on ehdokasasettelua koskevien alustavien oletusten varmentamista ja uusien oletusten luomista varten. Missä ikäryhmissä ja sukupuolissa suoriudumme heikommin kuin muut puolueet? Analysoimalla esimerkiksi oheista kuvaajaa voidaan havaita, että esimerkkitapauksena tässä käyttämämme Helsingin kuntavaalien 2021 osalta tässä tarkasteltavana oleva Vasemmistoliitto on suoriutunut parhaiten 40-49-vuotiaiden ehdokkaiden ryhmässä, jossa se on saanut yhteensä 15974 ääntä, mikä on tuottanut toisen sijan vihreiden jälkeen. Äänimäärissä mitattuna tällä kertaa tärkeimmässä 30-39-vuotiaiden ryhmässä Vasemmistoliitto on saanut yhtä paljon (15954) ääniä, mutta jäänyt neljännelle sijalle. Sen sijaan yli 50-vuotiaiden ehdokkaiden joukossa puolue ei ole menestynyt sanottavasti.

Kun avaa nuolella vasemman laidan filtteripaneelin ja vaihtaa ylimmästä pudotusvalikosta tarkasteltavaksi ehdokasmäärän, sen voidaan Vasemmistoliiton osalta havaita olleen vähäinen 50 vuotta täyttäneiden ryhmässä. Ottaen huomioon ikäryhmän tärkeyden puolueiden kokonaisäänimäärän kannalta tulisi ehdokashankintaan ja kampanjaan erityisesti tässä ikäryhmässä panostaa. Voidaan näet pohtia, onko esim. 18-29- tai 40-49-vuotiaiden ehdokkaiden ryhmässä puolueen kannalta enää paljoa kasvumahdollisuuksia, ainakin kun tarkastelee kuntavaalien 2021 tuloksia.

2. Puolueen kannatusta laajentavat ehdokkaat

Eräs ehdokasasettelussa huomioitava seikka on se, missä määrin ehdokkaat eroavat toisistaan sen suhteen, missä he keräävät ääniä. Kun tavoitteena on laajentaa puolueen kannatusta sen perinteisiltä kannatusalueilta uusille alueille ja uusiin äänestäjäsegmentteihin, on tunnistettava, keiden ehdokkaiden ja millaisten kampanjoiden avulla tätä tavoitetta voidaan edistää. Tällöin on siis rakennettava listasta mahdollisimman monipuolinen siinä suhteessa, etteivät kaikki ehdokkaat kilpailisi keskenään äänistä samoilla alueilla. Kun halutaan rakentaa sopivan monipuolista listaa, olisi saatava mukaan mahdollisimman monia ehdokkaita, jotka keräävät suuren osan äänistään muualla kuin mistä listan enemmistö. Tätä voidaa arvioida vertailemalla ehdokkaiden äänten alueellisen jakauma korrelaatiota muihin saman puolueen ehdokkaisiin. Henkilöt, jotka korreloivat mahdollisimman vähän tai jopa negatiivisesti listan muiden ehdokkaiden kanssa ja ovat saaneet paljon ääniä ovat henkilöitä, joiden ehdolle asettaminen on omiaan tuomaan puolueelle ääniä, joita se ei välttämättä muutoin saisi. Jos henkilö korreloi poikkeuksellisen vahvasti listan muiden ehdokkaiden kanssa, ei hänen pois jäämisensä välttämättä juurikaan vaikuta listan saamaan kokonaisäänimäärään.

Rajaamalla paljon ja vähän ääniä saaneet ehdokkaat pois vasemman laidan valikkopaneelista joko raahaamalla tai vain kirjoittamalla sopivat lukemat ruutuihin voidaan keskittyä ehdokasasettelun kannalta olennaisempaan ehdokasjoukkoon.

Tuloksena piirtyy kuva ehdokkaista sen perusteella, kuinka vahvasti he korreloivat oman puolueensa muiden ehdokkaiden kannatuksen kanssa. Pieni tai negatiivinen korrelaatio tarkoittaa sitä, että ehdokas kerää äänensä etupäässä alueilta, joilla puolueen muita ehdokkaita ei juurikaan kannateta. Vahvan positiivinen puolestaan tarkoittaa, että ehdokas on kerännyt äänensä etupäässä alueilta, joilla muutkin puolueen ehdokkaat saavat valtaosan äänistään. Alla olevassa kuvassa punaisella ympäröidyt henkilöt korreloivat vahvasti puolueen muiden ehdokkaiden kanssa, kun taas vihreällä ympäröityjen osalta korrelaatio on vähäistä tai jopa negatiivista.

Käyttämällä pysty- ja vaaka-akselin zoomausvälineitä voit vielä joustavasti tehdä lisärajauksia. Helsingin Vasemmistoliiton tapauksessa piirtyy seuraava kuva suunnilleen saman verran ääniä saaneista ehdokkaista, jotka kuitenkin eroavat toisistaan merkittävästi sen suhteen, miten he korreloivat listan muiden ehdokkaiden kannatuksen kanssa. Vihreällä ympäröidyt ehdokkaat korreloivat negatiivisesti puolueen muiden ehdokkaiden kanssa, kun taas punaiset korreloivat positiivisesti. Vihreällä ympäröidyt ovat siis keränneet äänensä erityisesti alueilta, joilla puolueen muita ehdokkaita ei juurikaan ole äänestetty.

3. Puolueen ja ehdokkaan kannattajat

Kun listojen koostumusta on analysoitu ja hahmotettu alustavasti, ketkä ehdokkaat laajentavat puolueen kannatusta, on aika siirtyä hienojakoisempaan analyysin tutkimaan sitä, millaisinen väestö korreloi puolueen kannatuksen kanssa. Analyysin tavoitteena on tukea ehdokasasettelua hahmottamalla alueita ja väestöjä, joissa puolueella olisi mahdollisuus parantaa kannatustaan – ja keiden avulla tämä olisi tehtävissä.

Vasemmistoliiton kannatus korreloi Helsingin kuntavaalien 2021 osalta positiivisesti vihreässä laatikossa olevien väestötekijöiden kanssa ja negatiivisesti punaisessa laatikossa olevien väestötekijöiden kanssa. Oranssilla ympäröidyt väestötekijät keskellä eivät korreloi kannatuksen kanssa suuntaan saati toiseen.

Väestön tulotaso korreloi vahvan negatiivisesti vasemmistoliiton kannatuksen kanssa Helsingissä – mitä suurituloisempaa väkeä alueella asuu, sitä pienempi puolueen kannatus. Vihreällä ympäröidyt ehdokkaat ovat kuitenkin niitä, jotka osin kulkevat vastavirtaan – väestön tulotaso ei selitä heidän kannatustaan, vaan muut tekijät. Näiden ehdokkaiden kannatus on ”immuunia” väestön tulotasolle.

4. Koko kansan ehdokkaat

Ehdokkaiden ja listan välisen korrelaation ja ehdokkaiden kannatuksen kanssa korreloivien väestöjen ohella kolmas keskeinen huomioitava tekijä ehdokkaiden välisten erojen havaitsemiseksi on kannatuksen tasaisuus. Jos ehdokas on kerännyt mehevän äänipotin, mutta se on tullut vain muutamalta äänestysalueelta, hän on alttiimpi sille, että juuri hänen vahvoilla äänestysalueillaan ehdolle asettuva toinen paikallinen vaikuttaja veisi ison osan hänen äänistään, tai että kampanjointi syystä tai toisesta epäonnistuu kyseisillä alueilla. Turvallisempia valintoja niin ehdokkaiden henkilökohtaisen menestyksen kuin ehdokasasettelun kannalta ovat sen sijaan ehdokkaat, jotka ovat keränneet äänensä mahdollisimman laajalta alueelta. Heitä voi kuvata ”koko kansan ehdokkaiksi” vähintäänkin oman puolueensa viiteryhmässä, sillä he ovat keränneet kannatuksensa hyvin tasaisesti. Vaikka kampanja sakkaisikin joillakin alueilla, se ei juurikaan vaikuttaisi kokonaistulokseen.

Ehdokasasettelun työkalu havainnollistaa tämän ehdokkaiden äänten keskittyneisyyttä kuvaavalla tunnusluvulla, joka vaihtelee 0 ja 1 välillä. Mitä pienemmältä alueelta äänet ovat tulleet, sitä lähempänä yhtä tunnusluku on. Tyypillisesti paljon ääniä saaneita ehdokkaita myös laajalla alueella, mutta aina näin ei ole. Esimerkkitapauksena toimivan Helsingin Vasemmistoliiton osalta voidaan aluevaalien 2022 tulosten perusteella havaita eroja vaikkapa, kun vertaillaan kahta saman verran ääniä (436 ja 437 ääntä) saaneita ehdokasta. Molemmat ovat kerännet kannatuksensa paljolti Itä-Helsingistä, mutta ehdokkaan B tapauksessa kannatus on selvästi keskittyneempää kuin ehdokkaan A tapauksessa.

---

Usein kysytyt kysymykset

Mitä ehdokkaiden/puolueiden välinen korrelaatio tarkoittaa ja miten se on laskettu?

Ehdokkaiden samankaltaisuutta voidaan analysoida vertaamalla ehdokkaiden saamien äänien alueellista jakaumaa. Yksinkertainen esimerkki on tilanne, jossa on vain kaksi äänestysaluetta. Jos ehdokas X ja ehdokas Y ovat molemmat saaneet 100 % äänistään ensimmäiseltä äänestystalueelta ja 0 % toiselta, ehdokkaat ovat täydellisen samankaltaisia. Jos taas ehdokas X on saanut 100 % äänistään ensimmäiseltä alueelta ja ehdokas Y on saanut 100 % äänistää toiselta alueelta, ehdokkaat ovat täydellisen erilaisia. Äänimäärien sijaan merkitystä on vain sillä, että tarkasteltavien ehdokkaiden kultakin alueelta saama ääniosuus muodostaa samansuuruisen osuuden ehdokkaiden kokonaisäänimäärästä ja että vertailtavien ehdokkaiden lukemat kultakin äänestysaluelta vastaavat toisiaan. 25/75 vs 25/75 on myös täydellinen samankaltaisuus ja 25/75 vs 75/25 täydellinen erilaisuus. Tätä samankaltaisuutta voidaan ilmaista matemaattisesti korrelaatiolla, joka vaihtelee -1:n ja 1:n välillä, jossa -1 on täydellinen erilaisuus ja +1 täydellinen samankaltaisuus. Korrelaatio 0 tarkoittaa, että ehdokkaiden äänien alueelliset jakaumat eivät ole missään yhteydessä toisiinsa.

Samalla tavalla kuin ehdokkaiden välistä samankaltaisuutta voidaan ilmaista heidän ääniensä alueellisen jakauman perusteella voidaan myös puolueiden vertailua toteuttaa vertailemalla niiden välistä korrelaatiota. Sen sijaan että käytetään prosenttiosuutta, jonka äänestysalueella saadut äänet muodostavat ehdokkaan äänistä, tutkitaan osuutta puolueen saamista äänistä. Tällä tavalla voidaan verrata myös yksittäistä ehdokasta eri johonkin kaikkiin puolueisiin tai vaikkapa 46-63-vuotiaita keskustalaisia ehdokkaita kaikkiin puolueisiin. Vertailtaessa yksittäistä ehdokasta hänen omaan puolueeseensa hänen äänensä on poistettu puolueen äänistä kultakin äänestysalueelta, jotteivät ehdokkaan omat äänet vääristäisi korrelaatiolukemaa.

Jos palataan aiempaan kahden äänestysalueen esimerkkiin, jossa ehdokas sai 25 % äänistään ensimmäiseltä ja alueelta ja 75 % toiselta alueelta ja verrataan tätä ehdokasta puolueeseen, jonka äänet noudattivat samaa 25/75 jakoa, ovat ehdokas ja puolue maksimaalisen samankaltaisia. Tätä samankaltaisuutta ilmaiseva korrelaatio on +1.

Mitä ehdokkaan kannatuksen ja väestötiedon korrelaatio tarkoittaa?

Korrelaation avulla pyrimme antamaan arvion siitä, millaiset äänestäjät kannattavat kutakin ehdokasta. Jos korrelaatio on vahvan positiivinen tai negatiivinen eli lähellä lukemaa 1 tai -1, kyseisen väestötekijän yhteys ehdokkaan kannatukseen on vahva. Otetaan esimerkiksi työttömyysaste. Positiivinen korrelaatio tarkoittaa sitä, että mitä korkeampi työttömyys alueella on, sitä suurempi on ehdokkaan kannatus. Negatiivinen korrelaatio puolestaan tarkoittaisi sitä, että mitä pienempi työttömyys alueella on, sitä suurempi on ehdokkaan kannatus.

Korrelaatiosta on tärkeä tehdä oikeat johtopäätökset. Kenties ehdokas pitää esillä sosiaalipolitiikkaan liittyviä teemoja, jotka puhuttelevat työttömiä, minkä vuoksi häntä äänestetään ahkerasti alueilla, joiden väestöstä keskimääräistä suurempi osuus on työttömiä. On myös mahdollista, että vaikkapa työllisiin suhtauduttaisiin penseästi ja mitä enemmän heitä alueella asuisi, sitä tärkeämpänä äänestäjät pitäisivät asiaa ja sitä enemmän työttömät äänestäisivät ehdokasta.

Miten kannatuksen ja väestötiedon välinen korrelaatio on laskettu?

Ehdokkaiden kannatuksen ja väestön koostumuksen välistä yhteyttä voidaan kuvata äänten alueellisen jakauman ja väestön koostumuksen korrelaation avulla. Korrelaatio ilmaistaan desimaalilukuna ja se voi vaihdella -1:n ja 1:n välillä. Mitä vahvemmin jokin väestötieto on yhteydessä ehdokkaan kannatukseen, sitä suurempi korrelaatiolukema ja pidempi sitä ilmaiseva palkki on kuvaajassa. Korrelaatio voi olla positiivinen tai negatiivinen, eli palkki voi osoittaa oikealle tai vasemmalle keskiviivasta. pienempi korrelaatio, sitä kauempana ehdokkaat ovat toisistaan kartalla ja mitä suurempi, sitä lähempänä toisiaan.

Täydellinen korrelaatio eli 1 tarkoittaisi sitä, että tarkasteltavan puolueen, ehdokkaan tai ehdokasryhmän äänet ja tarkasteltava väestötieto (esim. tulotaso) olisivat täysin samalla tavalla jakautuneet: Esim. ehdokas A olisi saanut kolmen äänestysalueen kunnassa kuntavaaleissa 0,4, 0,8 ja 0,9 prosenttia äänistä äänestysalueilla X, Y ja Z ja vuositulot kyseisillä äänestysalueilla olisivat puolestaan 20 000, 40 000 ja 45 000 euroa. Tällöin kun tulotaso kasvaa, ehdokkaan saamat äänet kasvavat samassa 1:1:n suhteessa, eli yhteys on positiivinen ja korrelaatio on 1. Ehdokasta kannatetaan siis erityisesti hyvätuloisilla äänillä. Jos tulotaso äänestysalueilla olisi ollut toisessa järjestyksessä eli 45 000, 40 000 ja 20 000, olisi korrelaatio -1, jolloin voitaisiin päätellä ehdokkaan kannatuksen kasvavan, mitä pienituloisempi alue on.

Järjestelmä laskee korrelaation kullekin ehdokkaalle, puolueelle ja vapaavalintaiselle ehdokasryhmälle kaikista vaaleista 2017 alkaen. Korrelaatiolukema on sitä tarkempi ilmaisu ehdokkan kannattajista, mitä enemmän ääniä ehdokas on saanut ja mitä useammalta äänestysalueelta ääniä on kertynyt on. Jos korrelaatiot tuntuvat olevan pielessä, voit rajata pois ääriarvoja (ks. alla).

Väestön koostumuksen korrelaatio kannatukseen on selvästi pielessä – eiväthän suurituloiset / pienituloiset / nuoret / vanhat tms. voi lukeutua kannatajiini

Korrelaatio lasketaan koko siltä alueelta, jolta ehdokas olisi voinut saada ääniä, eli esim. eduskuntavaaleissa koko vaalipiirin tulosten ja eurovaaleissa koko maan tulosten perusteella. Jos ehdokas on kampanjoinut ja kohdistanut mainontansa esimerkiksi eduskuntavaaleissa vain omaan kotikaupunkiinsa (esim. Vantaa) ja saanut ääniä lähinnä sieltä, antaa koko Uudenmaan vaalipiirin tulosten sijaan paremman kuvan, mikäli muut kunnat rajataan pois.

Miten ehdokkaiden kannatuksen alueellisen jakauman tasaisuus on määritelty?

Kannatuksen tasaisuus on laskettu Gini-kertoimen kaavalla, joka soveltuu hyvin tilastollisessa aineistossa olevien havaintojen jakauman keskittyneisyyden arvioimiseen. Lukema voi vaihdella 1:n ja 0:n välillä. Jos lukema on 0, äänet ovat täysin tasaisesti jakautuneita, eli ehdokas olisi esimerkiksi saanut tasan 0,63 % äänistä kaikilla äänestysalueilla. Jos lukema on 1, olisi ehdokas saanut kaikki äänensä yhdeltä äänestysalueelta, eli kannatus olisi hyvin keskittynyttä. Samalla tavalla on laskettu puolueiden ja vapaavalinnaisten ehdokasryhmien kannatuksen alueellisen jakauman tasaisuus.

Mitä tasaisemmin ehdokasta kannatetaan koko alueella, jossa häntä on voinut äänestää, sitä todennäköisemmin hän pitää pintansa muusta ehdokasasettelusta huolimatta. Kun ehdokas ei ole vain paikallinen ilmiö, eikä ehdokas kerää ääniä vain esimerkiksi maaseudulta vaan myös kaupungeista ja toisin päin, sitä varmemmin ehdokas menestyy tasaisesti vaalissa kuin vaalissa. Jos kannatus on hyvin paikallisesti keskittynyttä, on ehdokas vaarassa menettää paljon ääniä samalta alueelta ponnistavalle kilpailijalle, jolla on saman tyyppinen profiili kuin hänellä. Mitä tasaisemmin eri alueilta ehdokas on saanut ääniä, mitä vähemmän hän korreloi oman puolueensa muiden ehdokkaiden kanssa ja mitä enemmän ääniä hän on saanut, sitä varteenotettavammasta ehdokkaasta on kyse.

Kaipaatko lisäohjeita tai onko käyttöohjeissa parantamisen varaa? Anna palautetta tämän lomakkeen kautta tai ota meihin yhteyttä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info[a]suomenvaalidata.fi!